Aasia Kiina

Koillis-Kiinan kesästä kohti syksyä ja talvea

Niin se vain on hurahtanut melkein viisi (!) kuukautta viime Kiinan kuulumisista. Sitä ennen on käyty keväällä Etelä-Koreassa ja vietetty kesäloma Suomessa. Ja tietenkin eletty sitä perusarkea täällä Harbinissa kuin ennenkin. 

Kesä alkoi kuin taikaiskusta toukokuun alussa ja lämpöä on riittänyt viime viikkoon saakka. Lokakuun ensimmäinen päivä näytti +28 astetta. Nyt asteet ovat enää +10-15 asteessa, joskin koko kaupungin kattavaa lämmitystä ei ole vielä laitettu päälle. Se tarkoittaa sitä, että pakkasen puolelle menevät yöt on nukuttava kotona pipo päässä ja kerrasto päällä. Onpahan metsäleiri-tunnelmaa. Kylpyhuoneen lämpölamput ovat aamujen (tai no koko päivän) pelastus. Hämmentävää miten hetkessä vuodenaika vaihtui pitkästä kesästä lyhyeen syksyyn, etenkin, kun tietää, että ne Siperian talvituulet tulevat sitten silmänräpäyksessä ja kohta onkin mittarissa -30. Keskikesän kuukaudet olivat tukalan paahtavia. Ihmekös monelle kiinalaiselle kesä on vain pakollinen paha (kun täällä ei ole juuri kesälomiakaan.) Säädin helteisimmät kesäkuukaudet luokan ilmastointia kilpaa Ayin kanssa, ehkä hän oli hieman huvittunut huonosta lämmönsietokyvystäni.

Sivuhuomio: Ayi on siis kiinaksi ”täti” eli naispuolinen sukulainen tai myös lapset voivat kutsua naispuolista aikuista Ayiksi, vaikka hän ei olisikaan sukua. Joskaan 27-vuotias kiinalainen kollegani ei ollut kovin tyytyväinen, kun häntä oli kutsuttu Ayiksi, kuulemma vanhuuden merkki. Tässä yhteydessä Ayi on kuitenkin nimitys henkilölle, taloudenhoitajalle, joka työskentelee muun muassa lastentarhoissa pitäen huolta luokan siisteydestä ja lasten ruokailusta. Jokaisessa luokassa on oma Ayi, ja monilla varakkailla perheillä on myös Kiinassa oma Ayi, joka pitää kodista huolta, ja hakee lapset esimerkiksi lastentarhasta kotiin. 

Mutta katsaus menneeseen: viiden kuukauden aikana olemme ehtineet kaikenlaista, muun muassa:

•viettäneet lohikäärmeveneiden juhlaa (dragon boat festival), joka näkyi monella tapaa täällä koristeiden ja hyvää onnea tuovien käsinauhojen muodossa huipentuen mihinkäs muuhunkaan kuin lohikäärmevene-kisoihin. Kisat käytiin tosin varhain aikaisen aamun koitteessa (tarkkaa aikaa kukaan ei kertonut) eli aamuneljän herätys jäi tällä kertaa itseltä välistä.

•saaneet hyvän ystävän vieraaksi Suomesta. On aina kivaa, kun joku käy täällä niin näkee myös omaa arkea vähän eri näkökulmasta. Tuntui, että ehdimme nähdä ja tehdä reilussa viikossa enemmän kuin puolessa vuodessa. Aktiviteetteja oli kiinalaisesta kylpylästä ja puisto-Tai Chista sisälaskettelukeskukseen ja karaokehuoneeseen.

•tehneet junamatkan Qiqihariin: Harbinia reilusti pienempi Qiqihar oli hämmentävä kaupunki täällä Heilongjiangin maakunnassa, jossa ei ollut sitten yhtäkään turistia meidän lisäksi. Siitä ja retkestä vehreille Zhalongin ruohotasangoille myöhemmin lisää.

•viettäneet lastentarhan kesäjuhlaa lukuvuoden päätyttyä Harbinin suuressa teatterissa. Kiinalaiset kouluesitykset ovat kuin jättimäisiä spektaakkeleita, joita varten harjoitellaan kuukausikaupalla. Monesti olen hymähdellyt etteivät varmasti suomalaisen koulun kevätjuhlaesitykset menisi täällä läpi, joskin omasta mielestäni vähemmän on tässä tapauksessa ehdottomasti enemmän.

•aloittaneet uuden lukuvuoden. Omat oppilaani olivat 3-vuotiaita, kun aloitimme. Nyt ensimmäiset täyttivät jo 5! Vaikka työ ei ole aina ruusuilla tanssimista, ei mikään ole edelleenkään ilahduttavampaa kuin kiireen vilkkaa halaamaan tulevat pienet kello kahdeksan aamulla.

•muuttaneet uuteen asuntoon. Muutto hoitui kaksin yhdessä päivässä (onneksi oli pilvinen kesäpäivä!), eikä kävelymatkaa tavarakuormalle ollut kuin korttelin verran. Uudessa asunnossa on moni asia paremmin kuten valoisuus (20. kerroksen ikkunat ovat sisäpihan sijasta kaupunkiin päin), kunnon sohva, parempi sänky unohtamatta pesukonetta, joka toimii normaalisti. Ei enää käsin puristeltavaa pyykkiä pesun ja linkouksen välissä! Mainittava on myös kotitalomme aulan kaupan corgi nimeltä Oliver, josta on tullut Harbinin paras koirakaverini. Oliver on aina päivystämässä ja valmis moikkaamaan. 

•jumahtaneet kiinanopintoihin. Kielenopiskelu ei ole edennyt entiseen tapaan, mutta sen sijaan sain vuoden aikana uurastamani etäopinnot valmiiksi. Kokopäivätyön ja etäopiskelun yhdistäminen on oma projektinsa puhumattakaan aikaeron tuomista haasteista kuten työpäivää edeltävistä yötenteistä… mutta tästä on hyvä jatkaa. Kiinaa oppii huomaamatta onneksi sanan sieltä ja täältä töissä, ehkä siihen varsinaiseen kielenopiskeluunkiin pääsee taas kiinni.

•viettäneet keskisyksyn juhlaa (Mid-Autumn Festival), joka on jo kolmas meille Kiinassa. Juhla on kiinalaisen uudenvuoden jälkeen toiseksi tärkein, ja silloin kokoonnutaan perheen kanssa yhteen ja syödään tietenkin kuukakkuja (Moon Cake).

•hämmästelleet Kiinan kansantasavallan 70-vuotispäivän huumaa ja hurmosta. Internet ulkomaailmaan ei toiminut juurikaan Kiinan valmistuessa suureen päivään. Juhlapäivää edeltävät viikot olivat töissä täynnä erilaisia juhlallisuuksia ja aktiviteetteja. Juhlapäivän aamuna koko Kiina katsoi televisiosta tuntikaupalla suurta paraatia.

•sanoneet heippoja. Ulkomailla oikeiden kaverisuhteiden muodostuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Kuukauden sisään yksi kaveripariskuntamme muutti Chileen ja toinen kaveri lähti Yhdysvaltoihin. Onneksi takana on ollut monta kivaa kahvi- ja illallishetkeä, ja toivottavasti tulevaisuudessa edessä on jälleennäkemisiä jossain päin maailmaa.

Talvi koittaa pian jälleen, ja lumi-ja jäämaailman rakentaminen alkaa. Tuleva talvi on meidän viimeinen talvi täällä Harbinissa. Kaikki kiinalaisessa arjessa on jo hyvin tuttua, viimeistä kertaa.

2 thoughts on “Koillis-Kiinan kesästä kohti syksyä ja talvea”

  1. Olipa ihanaa lukea teidän kuulumisia! ❤️
    Instagram-tilini kaapattiin Balilla, ja sen jälkeen on tuntunut, että olen ihan pihalla kaikkien elämistä. Onneksi on blogit.
    Mietinkin jo onko tuo kuvissa tiuhaan vilahdellut corgi teidän. Nyt selvisi sekin. Oliver on kyllä hurmaava!
    Ja niin mielenkiintoista taas kuulla tavallisesta kiinalaisesta arjesta, se kun on aika eksoottista turkulaiseen vastaavaan verrattuna. 😉

    1. Kiva kuulla. <3 Vielä jokunen aika tärä arkea, sitten mukava tulla sinne Turkuunkin. ^_^ Harmi ettei Oliveria voi ottaa mukaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *