Albania Eurooppa Saranda

Kesämatkalla osa 3: rantaelämää Sarandassa

Kuusiviikkoinen reissumme jatkui kesällä 2017 Kreikasta Albaniaan. Kreikassa oli ihanaa, mutta se on selvää, että myös Albania oli maana yksi kesämatkamme kohokohdista.

Sarandaan (tai Sarandëen) pääsi Korfun saarelta lautalla puolessa tunnissa. Oli kesäkuinen viikonloppuaamu ja kävelimme reput selässä pitkin Sarandan kaunista rantabulevardia. Kaupunki heräili uuteen päivään – meri oli tyyni ja palmut reunustivat rantaviivaa. Rantabulevardin vieressä sijaitsevalla uimarannalla oli jo ensimmäisiä lapsiperheitä. Punakeltaiset ja punavalkoiset aurinkovarjot muistuttivat minua lapsuuden lomista Kanarialla.

Jollain tapaa Sarandassa olikin menneen tunnelmaa. Kesäkuun alussa kaupungissa ei ollut vielä juurikaan turisteja. Isoja liikkeitä ei näkynyt vaan pääasiassa pienempiä turistipuoteja, joista sai kaikkea uimarenkaista aurinkolaseihin. Söimme melkein joka päivä kolmenkymmenensentin irtojäätelöä ja menimme katsomaan auringonlaskua. Siellä täällä keskustan ulkopuolella oli työmaita ja keskeneräisiä rakennuksia. Kaupunki ei ollut valmis, mutta se ei meitä vaivannut.

Viihdyimme hotellin tyhjällä uima-altaalla ja luin reissupokkariani monta sataa sivua. Rantapäivänä päätimme lähteä paikallisbussilla Sarandasta etelään Ksamilin rantakylään, jonka hienonhiekkaiset rannat osoittautuivat täydellisiksi uimapaikoiksi. Vehreät rantapoukamat ja kristallinkirkas turkoosinsininen vesi olivat kuin Kreikassa – joka näkyikin Ksamilista katsoen kivenheiton päässä vastarannalla. Rannan läheisyydessä oli vanhat törmäilyautot; kuin jostain tivolista hylätyt. Me ajoimme niillä lähtiessämme pari kierrosta.

Yhtenä helteisenä aamupäivänä kipusimme Lëkurësitin linnan kukkulalle. Matkalla ylös hiekkatiellä tuli vastaan niin naapuruston koiria kuin pensaissa lymyilevä lehmä. Huipulta avautuivat hienot utuiset näkymät kauas merelle. Siellä täällä näkyi myös diktaattori Hoxhan aikaisia betonisia bunkkereita muistutuksena maan synkästä historiasta. Linnaan emme harmiksemme päässeet, sillä siellä oli käynnissä paikalliset häät. Urheilushortseissa oli vähän hankala päästä kuokkimaan. Kävelessämme takaisin paikallinen heppu heitti meidät vanhalla mersullaan takaisin.

Albaniasta on jäänyt mieleen erityisesti maan luonto, edullinen hintataso ja ihmisten ystävällisyys sekä positiivinen ja rento asenne elämään. Ja kaikki toimi vähän omalla tavallaan. Bussilippuja Beratiin ostaessamme meidät ohjattiin ystävällisesti matkatoimiston edestä kadunkulmasta paikalliseen bussilipputoimistoon. Se oli kahden ravintolan välissä sijaitseva syvänne, jossa oli yksi pöytä, tuoli sekä herra, joka kirjoitti meille bussiliput käsin. Mitenkäs muutenkaan.

5 thoughts on “Kesämatkalla osa 3: rantaelämää Sarandassa”

  1. Mulle jäi kanssa Albaniasta pari kesää sitten mieleen edullinen hintataso ja hyvä hinta-laatusuhde sekä ihmisten ystävällisyys. Ei käyty Sarandassa vaan Durrësissa ja Shkodërissa, mutta moni kehui meille Sarandaa rantakohteena.

  2. Saranda kuulostaa hyvältä rantapaikalta, sitä oli myös Durres jossa itse olen käynyt. Nuo bunkkerit ovat jotakin mitä voi löytää vain Albaniasta, eikä niitä ihan vähän löydykään.

  3. Ihanan rauhallisen näköistä! Kuvista välittyy myös kiva tunnelma 🙂 Uskon että nyt on vielä hyvä aika matkata Albaniaan, ennen kuin sillekin varmasti käy pian ”kroatiat”. Montenegronkin kohdalla näkee jo hyvin turismin nopean kasvun.

  4. Albania on kyllä kaunis! Ja todellakin kaikki toimi vähän omalla tavalla 😄 Asuin yli 10v sitten Tiranassa viikon paikallisen perheen luona,lupasivat joka päivä jotain ja aina se lykkääntyi myöhemmäksi ja myöhemmäksi ja myöhemmäksi… Silloin kyllä turhautti, mutta on ollu kyllä hauska muistella ja olihan se ainutlaatuinen kokemus 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *