Matka Yleinen

Ajatuksia lentämisestä

Mikään matka minkä koskaan olen tehnyt, ei ole tuntunut turhalta. Jokainen paikka, jossa olen elämässä päässyt käymään, on jättänyt jälkensä ja saanut katsomaan asioita laajemmasta perspektiivistä. Lentäminen sen sijaan tuntuu turhalta, ja siitä tulee huono omatunto. Olen matkustanut paljon, ja monilla matkoilla liikkunut paikasta toiseen lentäen – varmasti koko loppuelämäni edestä.

Olemme miettineet lentämistä tänä vuonna paljon ja vielä enemmän ilmastoraportin julkistamisen jälkeen. Elämme nuukasti ja kulutamme vähän emmekä omista esimerkiksi autoa, mutta se ei oikeuta meitä lentämään. Päinvastoin: lentäminen nollaa monta muuta oman elämän ekotekoa. En edes uskalla laskea viime kevään Aasian ja Australian reppureissun lentokilometrejä ja – päästöjä, vaikka se olisi kyllä paikallaan.

Lentoliikentestä johtuvat päästöt vastaavat suunnilleen 3% EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 2% globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Vauraissa maissa ihmisillä on mahdollisuus matkustaa enemmän, jolloin kuluttamisen osuuskin kasvaa. Ilmastomuutoksen kannalta keskeinen ongelma onkin alan kasvu. IATA (kansainvälinen lentoliikenteen järjestö) ennakoi lentoliikenteen kaksinkertaistuvan 20 vuodessa (Suomen ympäristökeskus, 2018.) Maailmanlaajuinen päästöhyvitysjärjestelmä lisää kuitenkin lentoyhtiöiden velvoitteita lentoliikenteen CO 2 -päästöjen kompensoimiseksi. Jos päästöjen kasvu jatkuisi nykyiseen tapaan, olisivat lentoliikenteen päästöt jo lähes puolet Euroopan CO 2 -päästöistä vuonna 2050 (Talouselämä, 2018.)

Ekologiselta kannalta lentäminen ei siis ole perusteltua. Miksi sitten lennämme niin paljon? Miksei sen vähentäminen tunnu yhtä helpolta kuin moni muu asia? Ekologisia valintoja on sitä helpompi tehdä, mitä enemmän ne tukevat omaa elämäntapaa. Kasvisruokailu, yksityisautoilun vähentäminen ja ympäristöystävällisemmän asumismuodon valinta on helpompaa kuin lentämisen vähentäminen, jos reissaaminen on osa omaa elämäntapaa. Oman käytöksen ristiriitaisuus mietityttää; matkustaminen on kuitenkin yksi elämää rikastuttava ja tärkeä asia.

Vauraan ja etuoikeutetun länsimaalaisen ihmisen kuten minun on helppo mukavuudenhaluisena pitäytyä omissa käyttäytymismalleissa ja olla luopumatta elämän erilaisista mukavuuksista. Eri argumentein onkin helppo oikeuttaa niitä itselle mukavia ja tärkeitä asioita. Fakta kuitenkin on, että maapallo ei kestä nykyisenlaista kuluttamista. Vaikka isot ja ilmaston kannalta merkittävimmät päätökset tehdään poliittisella tasolla, ei yksilö voi sulkea silmiään valinnoilta, joita tekee jokapäiväisessä elämässään.

Moni asia kuluttaa ympäristöä vielä enemmän kuin lentomatkustaminen, mutta lentäminen on myös hyvin konkreettinen asia mihin itse voi vaikuttaa omilla valinnoilla. Lentopäästökompensaatio-maksu on yksi hyvä tapa, joskaan ei ratkaisu ongelmaan. On myöskin epärealistista ajatella, että kaikki lopettaisivat nyt heti kaiken lentämisen tai lihansyönnin, vaihtaisivat ekosähköön ja muuttaisivat pienempiin asuntoihin. Ympäristöä on kuitenkin tärkeä huomioida kaikilla elämän osa-alueilla, edes jollain tapaa ja toisiamme syyllistämättä.

Miten tässä voisi itse toimia matkailun kannalta? Omana tavoitteena on vähentää lentämistä ja matkustaa yhä enemmän maa- ja meriteitse sekä suosia yhä enemmän lähimatkailua. Matkustaa lähemmäs ja pyrkiä tekemään ekologisia valintoja myös matkakohteessa. Syyslomaviikolla menimme lentämistä edellyttävän reissun sijaan junalla Shenyangiin. Kevääksi olen haaveillut laivamatkasta täältä Koillis-Kiinasta Etelä-Koreaan, jos lomapäivät riittävät. Lentoja on tällä erää tulossa helmikuulle yhdet edestakaiset. Talvilomalla lennämme Myanmariin, koska halusimme Harbinin talvesta lämpimään (mukavuudenhalu voitti.) Vähemmillä välilaskuilla ja lentotunneilla tosin. Olen myös miettinyt miten täältä voisi mennä kotiin Trans-Siperian junalla. Aika näyttää. Yksi ratkaisu on myös olla menemättä joka paikkaan. Sekin on ihan ok.

15 thoughts on “Ajatuksia lentämisestä”

  1. Hyvää pohdintaa ja hyvinkin trendikäs aihe. Tuntuu että joka toisessa matkablogissa pohditaan asiaa, mutta aina löytyy jokin syy mikä oikeuttaa kyseisen kirjoittajan kuitenkin lentämään. Tykkään tekstisi kahdesta viimeisestä lauseesta. Päätimme perheen kanssa viettää kaksi vuotta lentämättä, niin helppoa se on, ei vain lennä. Toki se vaatii mielenlujuutta, varsinkin kun rakastamme matkailua ja itse vielä opiskelen kyseistä alaa. Mutta maailmassa on niin paljon paikkoja johon pääsee lentämättä. Jos ei pysty täysin lopettamaan, niin vähentää edes yhteen edestakaiseen matkaan. Ei se musta talvi oikeasti muutu paremmaksi vaikka kävisi viikon Kanarialla. Matka kuitenkin auttaa varmistamaan että jatkossakin talvet ovat mustia…

    1. Kiitos kommentista! Samaa olen miettinyt itsekin kovasti; tuota oman toiminnan oikeutusta erilaisin perustein. Oli se sitten mikä tahansa ympäristöön liittyvä asia. Itsekin on joutunut treenaamaan tuota mielenlujuutta ja katsoa peiliin muun muassa tässä asiassa. Matkailu on elämää rikastuttava asia, enkä koe, että siitä pitäisi kenenkään luopua. Sitä voi kuitenkin toteuttaa monin eri tavoin, niin kuin esimerkissäsi tuot myös esille. 🙂

  2. Mielenkiintoinen postaus ajankohtaisesta aiheesta! Tuosta laivan suosimisesta sen verran, että se ei ilmeisesti saastuta yhtään lentämistä vähemmän, mikä tuli itselle yllätyksenä – olen itsekin tähän asti pyrkinyt suosimaan laivoja tai oikeastaan mitä tahansa muuta liikkumismuotoa lentojen ja yksityisautojen sijasta.

    Muuten olen lentämisen suhteen aika samoilla linjoilla, mutta en jaa ajatusta siitä, että lentäminen tekisi muut arjen teot merkityksettömiksi. Erityisesti lihansyöntiin liittyvät – siitä luopumisen hyvänä puolena kun ei ole ainoastaan ilmaston auttaminen, vaan eläinten turhan tappamisen ja kiusaamisen lopettaminen. Omissa kirjoissani on siis paljon parempi olla lentävä kasvissyöjä kuin kotona pysyttelevä sekasyöjä – joskin ideaali olisi tietysti se kotona pysyttelevä kasvissyöjä.

    1. Kiitos kommentista ja tärkeästä tarkennuksesta! Laivamatkailu on tosiaan lentämisen jälkeen saastuttavinta eli kannattaisi puhua tässä kohdin ennemmin junamatkailun suosimisesta.

      Olen myös samaa mieltä kommentistasi kasvissyönnin suhteen. Lähinnä tässä pointtina oli, että en itse koe ilmastoasioiden olevan ns. ”kaupan”, lähinnä pohtien yksilötasolla henkilökohtaista kulutusta. Eli, vaikka olisin kasvissyöjä, se ei oikeuta minua lentämään niin paljon kuin haluan tai olla välittämättä asiasta. Tai vastaavasti, jos en koskaan matkusta mihinkään, niin voin silti tupakoida ja syödä huoletta lihaa. Kärjistetty esimerkki, mutta välillä keskustelu tuntuu siltä osin mustavalkoiselta; jos vältän asiaa tai asioita X, saan tehdä asian Y.

      1. Joo, olen ihan samaa mieltä. Kirjoitin itse asiassa juuri itse nimenomaan tuosta kaupankäynnistä. Tavallaan ymmärrän sen – koska vastuun ilmastoasioista pitäisi jakaantua reilusti kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan, ei niin, että jotkut tekevät kaiken ja toiset ei mitään – mutta toisaalta ilmaston kanssa kauppaa ei vaan oikein voi käydä. (Ja ehkä vielä tärkeämpää tässä on se globaali epätasa-arvo: superekologisetkin pohjoiseurooppalaiset saastuttavat kuitenkin yleensä aika paljon maailman keskiarvoon verrattuna).

        1. Samaa mieltä, hyviä huomioita! Pitääkin käydä lukaisemassa kirjoituksesi.🙂

  3. Näitä ajatuksia pyörii tällä hetkellä varmasti jokaisen matkabloggaajan päässä. Hiilijalanjäljen pienentäminen ilman lentojen radikaalia vähentämistä on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Ilmastollisista syistä en ole vielä varannut yhtäkään matkaa ensi vuoden puolelle, mutta liian monta on silti suunnitelmissa. Saa nähdä, miten mieli malttaa pysyä paikallaan.

    1. Jep, ilmastoaihe on ajankohtainen ja toivon mukaan saa aikaan muutoksia niin yksilö- kuin myös laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla. Mielenlujuudesta tässä on monen asian kohdalla kyse, ja pystyykö joustamaan omasta mukavuudenhalusta. Saa nähdä myös miten omalla kohdalla nämä suunnitelmat muotoutuvat. 🙂

    1. Aihe on kieltämättä tapetilla tuon raportin julkistamisen jälkeen. Toivottavasti keskustelu jatkuu myös tämän jälkeen; monesti tuntuu, että isot kysymykset unohtuvat yllättävänkin pian esim. mediassa.

  4. Trendikäs aihe tosiaan, mutta en ihan liikaa korostaisi nyt näitä 2-5% lentoliikenteen päästöjä vaan odottaisin päättäjiltä toimenpiteitä siihen 95% osuuteen. Etenkin kun matkailulla on globaalisti aika paljon vaikutuksia ihmisten työllistymiseen vähemmän kehittyneissä maissa. Nämä globaalit kuviot ovat vaikeita, jos poistat yhden elementin, matkailun, niin sen myötä saattaa olla, että tilalle tulee toisia elementtejä, vaikka työttömyyden ja toivottomuuden kautta pakolaisuutta.

    1. Hyvä huomio! Kiitos kommentista. Ehdottomasti, suuret teot ja niiden kautta vaikutukset ovat isojen poliittisten päätösten varassa. Ilmastoasiat eivät ole myöskään mitenkään yksiselitteisiä. Matkustamisen lopettaminen ei ole minunkaan mielestä kannattava tai järkevä vaihtoehto. Silti koen, että tuon pienen prosenttiosuuden suhteen voi myös tehdä paljon henkilökohtaisia valintoja, etenkin jos tekee paljon matkoja saati lentää paljon, ja pohtii omaa hiilijalanjälkeä. Esim. lennänkö vuodessa yhden vai viisi edestakaista lentoa vuodessa? Vai en yhtään? Voisinko mennä osan matkasta maateitse esim junalla? Lähdenkö autolla roadtripille vai pyöräilyreissulle? Valitsisinko lentomatkan sijaan jotain lähialueen matkailupalveluista?

  5. Tärkeä aihe, ja hyvä että keskustelu pidetään pinnalla… Toivottavasti se poikisi jotain toimintaa myös isommilta tahoilta. Yhtä lailla toivon, että myös siihen 95% ongelmasta puututaan. Täytyy ehkä itsekin raapustaa aiheesta joku juttu, olenhan pahemman luokan ilmastorikollinen. 🙂

    1. Jep, ja ennen kaikkea päättävän tason konkreettiseen toimintaan johtavia tekoja eikä vain poliittisia puheita… Toivoa sopii. Ja eiköhän meillä kaikilla ole näitä ilmastorikkeitä. 🙂

  6. Mä olen ollut kiitollinen sille 12-vuotiaalle itselleni, joka hyvin periaatteellisesti päätti lopettaa lihansyönnin. Uskon, että nyt yli 20 vuotta myöhemmin jostain totutusta asiasta luopuminen olisi paljon vaikeampaa. Sen sijaan, voi hitto, ajatus lentämisestä luopumisesta on vaikeaa! Luultavasti olisi helpompi ajatella, ettei enää lennä, jos ei olisi juuri nuorena päässyt ”seikkailujen makuun” (ja omat seikkailut yleensä sijoittuvat hieman Suomea lämpimämpiin ilmastoihin…).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *