Brasilia Etelä-Amerikka Matka Trindade

Trindade – luonnonkaunis rantakylä Brasiliassa

Talveen taittuva syksy on saanut muistelemaan kolmen vuoden takaista reissuamme Brasiliaan. Matkamme alkoi Rion suurkaupungin sykkeestä ja jatkui Paratyn kautta Trindadeen. Silloinkin oli syksy, tosin tropiikissa ei oikein aina edes kiinnitä huomiota siihen mikä vuodenaika on, niinkuin muutama brasilialainen totesi. Pidän kiinni vaihtuvista vuodenajoista, mutta en voi väittää etteikö ajatus ikuisesta kesästä tuon reissun aikana käynyt mielessä (ja etenkin nyt, marraskuisen harmaassa Harbinissa.)

Matka Riosta bussilla pieneen Atlantin valtameren rannalla sijaitsevaan Trindadeen kulki henkeäsalpaavan kauniissa, vehreän kumpuilevissa merenrantamaisemissa. Bussi vei meidät historialliseen Paratyn kaupunkiin. Mukulakivikatuinen kaupunki on viehättävä, ja yövyimmekin kaupungin liepeillä pienessä rantapoukamassa sijaitsevassa hotellissa yhden yön, ennen kuin jatkoimme matkaa paikallisbussilla Trindadeen.

Paikallisbussilla taitettu matka oli ehkä vähän liiankin jännittävä. Kapeita, jyrkkiä hiekkateitä kiemurteleva bussi mateli ylämäkeä kuin vuoristoradassa ennen kuin mentiin kovaa vauhtia alas. Ulkona satoi kaatamalla, ja palmujen lehdet piiskasivat bussin ikkunoita. Paikalliset olivat tyynen rauhallisia minun ja ystäväni puristaessa bussin penkkejä rystyset valkoisina. Myöhemmin kävi ilmi, että kylään johtavan kukkulan nimi on englanniksi ”God help me.” Mitenkäs muutenkaan. Onneksi matka oli kuitenkin jokaisen sydämentykytyksen arvoinen. Perillä meitä odotti palmujen takana häämöttävä valtameri ja mitä viehättävin syrjäinen pieni rantakylä.

Huumannuin Trindadessa turkoosin kirkkaasta vedestä, hiljaisista kujista ja hiekkateistä, värikkäistä perhosista, eksoottisista linnuista, ympäröivistä hieman mystisistä sumuvuorista ja viidakosta sekä pienistä kylän sympaattisista majataloista. Trindadessa ei ollut tosiaan isoja hotelleja. En tiedä miten asian laita on nykyään, mutta ymmärtääkseni paikalliset haluavat pitää kiinni kylän tunnelmasta, enkä ihmettele.

Päivisin makoilimme rannalla, uimme valtameren tyrskyissä, joimme caipirinhoja ja söimme tuoretta merestä pyydettyä kalaa. Paikalliset koirat kaivoivat tassuillaan hiekkaan kuoppia mihin käpertyä ja haistelivat suolaista meri-ilmaa silmät sirrillä. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä, ja nauroimme paljon; olo oli kevyt. Majatalomme pihan aitaukseen olivat paikalliset mehiläiset tehneet putkiloimaisen pesän. Se oli kuin pieni taideteos, jota majatalon emäntä esitteli ylpeänä. Nämä mehiläiset eivät pistäneet eikä niistä lähtenyt juuri surinaa. Hiljaisia tyyppejä.

Yhtenä päivänä majatalomme emännän sukulaistytön kaveri vei meidät kävelyretkelle, joka johti pitkin valkoista hiekkarantaa läpi pienen viidakkoisen metsän, aina suurten sileiden kivien ympäröimälle luonnonaltaalle. Vesi viilensi mukavasti helteisenä päivänä ja kivien lomasta pystyi ihailemaan turkoosia valtamerta; takaisinmatka omalle rannalle taittui paikallisen veneen kyydissä.

Iltaisin kapeilla kaduilla kuului vaimeaa puheensorinaa ja rytmistä musiikkia ihmisten illastaessa trooppisessa lämmössä. Mekin söimme hyvin ja maistelimme paikallisia Cachaçoja – kanelinmakuinen versio oli alueen ylpeys. Turisteja oli hyvin vähän ainakin tuohon aikaan vuodesta. Trindadessa oli pääasiassa brasilialaisia lomanviettäjiä, jonka lisäksi törmäsimme vanhempaan argentiinalaiseen pariskuntaan.

Päivät olivat leppoisia, aaltoja olisi voinut tuijotella loputtomiin. Trindaden elämänrytmi oli verkkainen ja tuntui siltä, että olisi jossain vuorten suojaan unohdetussa paikassa, joka on kadotettu kartalta. Muistona matkalta on jäänyt pieni vaaleanpunainen, jo hieman haalistunut unisieppari, joita on eri turistikohteiden rantapuodit ympäri maailmaa pullollaan. Tämä on kuitenkin tärkeä kappale, joka muistuttaa joka ilta tuosta erityisestä paikasta, kaukana kaikesta.

8 thoughts on “Trindade – luonnonkaunis rantakylä Brasiliassa”

  1. Pienet kylät ja kaupungit on just parhaita, itse en yhtään viihdy isommissa kaupungeissa. Noissa pienissä kylissä pääsee ihan erilailla kokemaan sen paikallisen elämäntyylin ja kulttuurin. Kiinnostus heräsi!

    1. Samaa mieltä! Itsekin viihdyn pienissä paikoissa tätä nykyä paremmin. ☺️

  2. Olipas hurmaavan oloinen paikka! Juuri tuollaisissa itsekin viihdyn parhaiten, poissa siitä suurimmasta ihmisvilinästä.

    1. Hurmaava se onkin! Tietty tuosta on jo kolme vuotta aikaa, mutta toivottavasti paikka on säilynyt yhtä koskemattomana. ❤️

    1. Kiitos kommentista!☺️ Brasilia on monipuolinen kohde. Silloin kun ei itse pääse matkaan, piristävät vanhat kuvat kyllä kummasti pimeän vuodenajan keskellä.

  3. Ai, että ilahdun aina tällaisista pienistä ja sympaattisista mestoista, joissa pyritään vielä suojelemaan alueen omaleimaisuutta ja varjelemaan kohdetta isoilta resorttihökötyksiltä ja vastaavilta tunnelman ”pilaajilta”. Vaikutti ihan sellaiselta paikalta, jossa voisin hyvinkin viihtyä! Kiitos kokemuksesi jakamisesta 🙂

    1. Sama homma! 🙂 Ei oo mikään itsestäänselvyys sellaisten löytyminen etenkään missään palmurannoilla. Toivottavasti paikka on säilynyt yhtä kauniina ja säästynyt noilta resorteilta. Kiitos kommentistasi. ☺️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *