Aasia Kiina Shenyang Yleinen

Syysloma Shenyangissa

Elämä suurkaupungissa voi olla usein usein väsyttävää. Etenkin Kiinassa, missä liikenteeseen ja väkimassoihin ei tunnu koskaan tottuvan, kaipaa vielä suuremmissa määrin syrjäisiin paikkoihin luonnon äärelle. Alkuperäinen suunnitelmamme oli lähteä syyslomaviikollamme junalla pohjoiseen, aina Kiinan Sisä-Mongoliaan asti. Aikaa oli kuitenkin auttamattomasti liian vähän ja majoittuminen aavoilla ruohotasangoilla kylminä lokakuun öinä tuntui hektisen työrupeaman jälkeen väsyttävältä. Päätimmekin muuttaa suunnitelmia ja lähteä Shenyangiin.

Junamatkan maisemia hallitsivat eri ruskan väreissä hohtavat puu- ja peltomaisemat, isot teolliset maatilat, yhdessä kohtaa suurin koskaan näkemäni tuulivoimaloiden keskittymä ja kuulutuksissa toistuvat ikkunan takana vaihtuvat meille tuntemattomat kaupungit. Vaikka juna olikin täynnä, olihan kyseessä Kiinan kansallispäivää seuraava lomaviikko, sujui matka vaivattomasti musiikkia kuunnellessa ja paikallisten touhujen seuraillessa. Eräs kiinalainen parivaljakko pääsi lomatunnelmaan heti aamupäivästä korkkaamalla junassa pullon viskiä. Taittopöydälle rakentui mitä monipuolisin suolapalalajitelma makkaroista ja kekseistä suolakurkkuihin.

600 kilometriä ja useita tunteja myöhemmin, saavuimme Shenyangiin. Kaupunkina Shenyang on merkittävä ja historiallinen sekä Liaoningin maakunnan pääkaupunki. Asukkaita on tätä nykyä laskentatavasta riippuen noin 6-8 miljoonaa. Se on vähemmän kuin meidän kotikaupungissamme, toisin kuin aluksi luulin. Olimme todella etelämmässä ja hotelliin päästyämme, vaihtuivat pitkät housut ja syystakit kesävaatteisiin. Lokakuu antoi parastaan ja lämpötila kipusi noina päivinä jopa 25 asteeseen. Ero tuntui erityisen isolta, sillä Harbinissa, jossa ei vielä oltu laitettu lämmitystä asuintaloihin päälle, joutui nukkumaan villapaita päällä yölämpötilan laskiessa jopa nollaan.

Aurinko ja lämpö saivat hymyn huulille. Kuljimme ensimmäisenä päivänä kaikessa rauhassa pitkin kaupungin katuja. Istahdimme kahville, kun siltä tuntui ja kävimme muun muassa paikallisessa kirjakaupassa. Iloksi huomasimme ettei liikkeellä ollut juuri muita ihmisiä. Iso osa paikallisista oli matkustanut muiden kiinalaisten tapaan sukulaistensa luokse, ja kiinalaiset turistit kansoittivat pääasiassa suosittuja turistikohteita kuten Mukden-palatsia, Qing-dynastian aikaisia Zhaoling-hautoja, marsalkka Zhangin kartanoa ja suosittuja ostoskatuja. Ennen auringonlaskua saavuimme Zhongshan-aukiolle, jonka keskellä tönötti valtava 9-metrinen Mao-patsas, jota ympäröivät työläisten ja sotilaiden patsaat. Patsas on yksi Kiinan suurimpia Mao-patsaita ja kaikessa suurudessaan enemmän kuin hämmentävä ja absurdi ilmestys.

Kaupunki näytti muuten aika samalta kuin Harbin tai mikä tahansa muu kiinalainen suurkaupunki, mutta se ei haitannut. Loman kannalta pelkkä maisemanvihdos virkisti. Kotikaupunkimme verrattuna oli Shenyangin keskustassa vähemmän suuria korkeita betonijärkäletaloja (kutsun välillä Harbinia Gotham Cityksi), mikä teki katukuvasta paikoin kevyemmän.

Kävimme toisena päivänä kiertelemässä Qing-dynastian aikaisen keisarillisen Mukden-palatsin ulkoportteja. Hurjat jonot nähtyämme päätimme jättää tämän palatsin välistä, vaikka se olisi varmasti ollut upea nähtävyys. Totesimme, että olimme käyneet niin monessa kiinalaisessa palatsissa ja temppelissä, että tämä jääköön väliin. Ostimme liput Zhangin kartanoon, mutta emme viitsineet yrittää ryysiksessä edes kartanoon sisälle asti, vaan poistuimme kiireen vilkkaa kartanon muurien suojasta ulos. Lähtiessämme jopa eräs kiinalainen mummo pudisti puuskuttaen päätään, johon hänen poikansa tulkkasi ”too many people.”

Suosikkipaikka Shenyangissa löytyi yllättäen muutamien kortteleiden alueelta. Shenyang Art District eli pieni taidealue kätki yhden korttelipihan verran sisäänsä gallerioita, taiteilijoiden työhuoneita, kahviloita, levykaupan ja baareja. Piha oli täynnä viherkasveja ja pieniä tunnelmavaloja. Loma-ajan takia moni paikka oli kiinni, mutta silti muutamat paikalliset olivat löytäneet tiensä kahviloiden pöytien ääreen lukemaan lämpimään auringonpaisteeseen. Kissat päivystivät omilla tyynyillään.

Illan hämärtyessä istahdimme pitkän päivän käveltyämme kahdessa eri kuppilassa. Ensimmäisessä soivat makuni mukaiset vanhat italo-hitit ja paikan tunnelma oli muutenkin kuin aikamatkalta menneisyydestä. Lomatunnelma saavutettiin viimeistään pienessä noin 8-paikkaisessa japanilaisessa baarissa, jonka seinillä oli kiitettävä vinyylikokoelma. Olimme ainoat asiakkaat, joten saimme valita mikä musiikki soi (Neil Young). Paikka oli vähän kuin pieni olohuone, ja jossain vaiheessa paikan omistaja innostui soittamaan omia japanilaisia underground-suosikkejaan. Kiire ei ollut niin mihinkään.

Viimeisenä päivänä aurinko porotti jälleen kirkkaalta taivaalta, ja haaveilimme kivasta puistokävelystä. Suuntasimme metrolla kaupungin pohjoisosassa sijaitsevaan Beiling-puistoon, jonka porttien läheisyydessä parveili pahaenteisesti joukoittain ihmisiä. Väkimäärä oli myös puiston porteista astuessa melkoinen, mutta onneksi emme luovuttaneet. Käveltyämme hyvän matkaa puiston itä- ja pohjoisosiin, avautui eteemme kapeita ja metsäisiä hiekkateitä, joilla ei juuri muita näkynyt. Suurten vanhojen puiden katveessa oli aivan hiljaista; emme kuulleet muuta kuin kevyttä tuulen huminaa. Suurkaupungissa olosta huolimatta, saimme mekin pienen luontokokemuksemme. Vielä pääsemme myös aroille ja vuorille, mutta sitä ennen voi hyvin palata myös Shenyangiin.

6 thoughts on “Syysloma Shenyangissa”

  1. Voi että mä tykkään lukea näitä tarinoita Kiinasta! Haaveilen samalla, että itsekin vielä joskus saan asua siellä pidemmän aikaa ja pääsen kiertämään maata kunnolla. Asuin aikoinaan 3 kuukautta Shanghaissa ja siitä lähtien olen haaveillut, että joskus saisin viettää Kiinassa ainakin kokonaisen vuoden.

    1. Anteeksi, että kesti vastata! Vienyt taas Kiina-arki mennessään.. Kiitos kovasti palautteesta.❤️ Kiva kuulla, että tarinat elämästä Kiinassa kiinnostaa. ☺️ Shanghai kyllä on ihana kaupunki! Se tosiaan sijaitsi alle tunnin päässä kaupungista missä asuttiin ennen Harbinia; nyt vasta huomaa miten monia kaupunkikulttuuriin liittyviä juttuja Shanghaista kaipaa. Vaikka toki elämä täällä pohjoisessakin on omalla tavallaan erityistä. Toivottavasti pääset vielä pidemmäksi aikaa takaisin Kiinaan, vaihtoehtoja on ainakin monia. 🙂

  2. Myönnettävä on, että kaupungin nimi ei sanonut ennestään mitään. Mutta kun katsoin kuviasi, tuntui, kuin ne olisivat voineet olla mistä vain kiinalaisesta suurkaupungista, sillä perusteella mitä itse olen nähnyt. Ajattelevatkohan kiinalaiset samalla tavalla suomalaisista kaupungeista? Että eihän noita toinen toisestaan erota? Hmm. Mutta joo, Art district näytti paikalta, että itse olisin hengaillut siellä puolen viikkoa. Jotenkin siinä enemmän luonnetta kuin kerrostaloissa ja jätti-Mao-patsaissa. 🙂

    1. Hieman viiveellä täällä vastailen..! Kiitos kommentista.☺️ Mielenkiintoinen huomio. Itsekin olen miettinyt samaa, tuota kaupunkien samankaltaisuutta ja miten se näyttäytyy muille kuin paikallisille. Art District oli tosiaan positiivinen yllätys. Tuntuu, että Kiinassa pitää nähdä vähän vaivaa löytääkseen massasta poikkeavia paikkoja.

  3. Näitä sun postauksia on todella kiva lukea. Tämäkin oli ihana postaus ja vaan vahvistaa mun jatkuvaa Aasia (/matka)kuumetta. On kyllä mielenkiintoisen näköinen kaupunki, vaikka en ollut koskaan kuullutkaan 🙂

    1. Kiitos kovasti!❤️ Kiva, jos näistä saa jotain inspiraatiota.🙂 Shenyang osottautui kyllä yllättävän kivaksi kaupungiksi, ja Aasia yleisesti on niin paljon mielenkiintoisia paikkoja pullollaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *