Aasia Ella Sri Lanka

Ella – seikkailua viidakon ja vuorten keskellä

Taivaisiin kohoavia viidakkoisia kukkuloita ja toinen toistaan upeampia maisemia vanhassa tasaiseen rytmiin kolisevassa, mutta tunnelmallisessa junassa. Junamatkat Sri Lankan sisäosissa ovat pitkiä, mutta sellaisia, joiden toivoisi vain jatkuvan.

Kaikki Sri Lankaan matkustavat saattavat tietää, että sekä paikallisten että turistien suosimaan junamatkaan Kandysta Ellaan saa kärkkyä lippuja hyvissä ajoin. Mekin taisimme tietää, mutta pitkään reissussa ollessa jätimme ajatuksen lippujen hankkimisesta etukäteen taka-alalle, rennosta reissuelämästä nauttiessamme. No eihän niitä lippuja tietenkään ollut, tai se olisi vaatinut hyvin aikaisen ja pitkän jonotusprosessin asemalla, joka ei sekään olisi taannut meille paikkoja junasta. Saimme onneksi hyvän diilin junaa nopeammasta automatkasta Nuwara Eliyaan, mistä saimme jonotettua meille junaliput reitin loppuosaan aina Ellaan asti.

Monet sanoivat meille, että se osa matkasta olisi juuri maisemien kannalta upein. Tiedä häntä, mikä on paras, mutta henkeänsalpaavia ne maisemat joka tapauksessa olivat. Eikä tuo junamatka täpötäydessä junassa, kolmannessa luokassa ollut ollenkaan niin paha kuin luulin. Silloin kuin emme olleet ovensuussa ihailemassa maisemia, tapasimme muun muassa ihanan paikallisen perheen, joka opetti meidät syomään rose apple-nimisiä kirpeitä hedelmiä. Perheen 3-vuotiasta nauratti kovasti, kun yritin matkia häntä hedelmien syönnissä oikeaoppisesti. Välillä vastapäätä istui sympaattinen japanilainen parivaljakko, jotka tekivät matkasta muistikirjaansa tarkkoja havaintoja. He olivat käyneet myös Suomessa ja muistivat sieltä erityisesti Muumimuseon ja Tampereen.

Ellaan saapuessamme huomasimme, että se on vahvasti turismiin nojaava paikka. Ellan pieni kaupunki tai kylä koostuu yhdestä pääkadusta, jossa näin enemmän turisteja kuin missään muualla Sri Lankassa. Mutta ymmärtäähän tuon; alue on täynnä korkeita vuoria ja vehreitä kukkuloita vaellusreitteineen, unohtamatta taianomaisia maisemia keskellä sisämaan viidakkoa. Turistien paljous ei kuitenkaan haitannut, kun siihen osasi suhtautua oikealla tavalla. Ellasta löytyi onneksi monta hiljaista polkua ja sopukkaa.

Yksi parhaita asioita Ellassa onkin luonto. Melko helppo, mutta hikinen patikointi Little Adams Peakin huipulle oli yksi Sri Lankan reissumme kohokohtia. Kauniita maisemia pystyi ihailemaan joka ilmansuuntaan. Aamupäivän viidakko oli kuin satumetsä; erilaiset luonnon äänet ja hiljaisuus sekä hieman utuinen ilma tekivät kunniaa ympäröiville vuorille. Paikalle alkoi tulla enemmän ihmisiä vasta sieltä lähdettyämme.

Toinen mieleen jäänyt kohde oli vaikuttava 1920-luvun alkupuoliskolla rakennettu siirtomaa-aikainen Nine Arches-silta, joka on yksi maan tunnetuimpia siltoja ja myös Ellaan matkaavien turistien suosima paikka. Paikka ei sijaitse varsinaisesti Ellassa, vaan hieman Ellan ulkopuolella. Vierailimme paikallisessa teetehtaassa, josta kävelimme sillalle runsaan kasvillisuuden reunustamia hiekkateitä pitkin. Sillalta takaisin Ellaan kävelimme pitkin junaraiteita. Se tuntui aluksi hieman oudolta; tosin kaikki näyttivät tekevän niin, sillä kävelymatka oli raiteita pitkin kaikista suorin ja nopein, ja junia kulki harvakseltaan.

Junaratakävelyä tuli myös testattua seuraavana päivänä pilkkopimeässä, ja se vasta jännittävää olikin. Halusimme ihailla vielä kerran noita upeita junamaisemia, joten otimme noin tunnin kestävän junan lähikaupunkiin Badullaan. Kävelimme tunnin verran Badullassa, jossa muuten ei näkynyt turistin turistia. Kaupunki oli seesteiseen Ellaan verrattuna paljon isompi ja täynnä paikallista elämää. Kadulla vaelsivat vuohet ja läheisen temppelin pihalla käyskenteli säyseä elefantti nimeltään Mutu. Takaisin mennessä junaan tuli tekninen vika, ja lähes kolme tuntia siellä istuttuamme, kirjaimellisesti etanan vauhdilla edeten, päätimme kahden muun matkaajan kanssa hypätä pois junasta ja kävellä loppumatkan. Kaksi sekuntia sen jälkeen, kun olimme hypänneet junan kyydistä pois se alkoi tietenkin liikkua normaalisti, meidän odottaessa sen ohitusta raiteiden varressa. Onneksi ei tarvinnut kävellä kuin kymmenen minuuttia takaisin Ellaan, jossa jo kimmelsivät yöhön taittuvat pienen kaupungin valot.

Kolmas suosikkiasia Ellassa oli hieman keskustasta syrjässä oleva majapaikkamme. Aamiaisen sai nauttia pieneltä omalta parvekkeelta kaunista vuorimaisemaa tuijotellessa. Aamiainen tuotiin tosiaan suoraan huoneeseen, mikä tuntui melkoiselta hemmottelulta. Ellan verkkainen tunnelma oli hyvää vastapainoa Colombon ja Kandyn kaltaisille suurkaupungeille. Hiljalleen lähestyvän sadekauden alku ilmeni kovina, mutta lyhyinä sadekuuroina. Sekään ei haitannut meitä; sisällä oli tunnelmallista kuunnella sateen ropinaa ja lukea kirjaa. Sateen jälkeen vesipisarat tipahtelivat sukkelaan puiden, kasvien ja kukkien lehdiltä, ja ilma oli ihmeellisen raikas.

12 thoughts on “Ella – seikkailua viidakon ja vuorten keskellä”

  1. Ihana, me ollaan tulossa kanssa Sri Lankaan kuukaudeksi lasten kanssa. Minkä reitin te kiersitte? Pitääkö vai tuo Kandysta Ellaan varata ajoissa, vai myös muut? Paljonko teillä oli päiväbudjetti ja paljonko nuo junaliput maksavat? Kiitos vinkeistä 🙂

    1. Ihanaa! 🙂 Meidän reitti oli Colombo-Kandy-Ella-Tangalle-Colombo. Tangallesta oli tarkoitus vielä käydä Gallessa, mutta aikaa oli vähän, ja haluttiin ottaa Tangallen rannoille rennosti. Me saatiin vaivatta paikan päältä junaliput Colombosta Kandyyn (päivää ennen), ja Ellasta Badullaan (puoli tuntia ennen, Badulla ei ole mikään suosittu/tunnettu paikka.) Ja se Nuwara Eliya-Ella, jonne ajettiin autolla saatiin myös samana päivänä jonottomalla, mutta hyvin ahtaasta 3.luokasta mikä meinaa ettei ole paikkalippuja. Eli kaiken kaikkiaan tuo Kandy-Ella kannattaa varata, vaikka jo heti mikäli haluaa varmat istumapaikat, joilla välillä huilata, etenkin varmasti kiva lapsille. Meidän 2.-3. luokan liput maksoivat jotain 50 senttiä kipale, joten tuolla ei lippujen hinnat päätä huimaa..

      Hmm en osaa tarkalleen päiväbudjetista sanoa, kirjattiin kyllä kaikki yhteen applikaatioon, pitäiskin kattoa läpi..mutta budjettilinjoilla mentiin: majoitukseen laitettiin keskimäärin 10 euroa nenä per yö, Ella taisi olla vähän kalliimpi. Ruoka maksoi jonkun 1-2 euroa annos. Joskin syötiin aika simppeleissä paikoissa. 🙂 Yksityinen autokyyti Kandysta Nuwara Eliyaan taisi olla yhteensä 20-30 euroa. Yleisesti ottaen Sri Lanka on edullinen maa!

    1. Itselläkin se oli pitkään vuosia listalla, ja sitten mentiinkin sinne aika extempore. Onneksi mentiin. 🙂 Maisemat on maassa huikeita, ja välimatkat ei mitenkään mahdottomia. Kiva miten pääsee vuorilta rannoille ja rannoilta kaupunkeihin. 🙂

  2. Onpa ihana tunnelma näissä kuvissa ja etenkin tuo Ella kuulostaa houkuttelevalta kohteelta.
    Sri Lankassa en ole vielä käynyt, mutta joku päivä sinne on päästävä.

    1. Voi kiitos. 🙂 Sri Lankassa ja sen paikoissa on kyllä ihan oma erityinen tunnelmansa! Toivottavasti pääsen itsekin vielä joku kerta sinne uudestaan.

  3. Minulle jäi Sri Lankassa jotenkin aika nihkeät fiilikset. Olen luultavasti ollut liikkeellä väärillä odotuksilla ja väärissä paikoissa tai jotain. Vaikka matkasta ei ole monta vuotta, en esimerkiksi osaa sanoa, minkä välin ajelimme junalla. Epäilemättä se ei ollut kaunein ollenkaan, mutta uuden vuoden tienoilla paikkoja ei vain saanut. Istumapaikkaa ei suinkaan ollut, ja matka todella oli aika pitkä oven suussa istuessa ja pelätessä, lentääkö kurvissa ulos. 🙂 Pitää varmaan mennä uudelleen ja vähän paremmin suunnitella etukäteen.

    1. Huh, voin kuvitella kuinka täyteen varattua uuden vuoden aika on ollut.. ne ovet ei kovassa ryysiksessä tai vauhdissa ole mitään turvallisia paikkoja. Ja niinhän se on, että maita ja makuja on monia. Joskus joku hehkuttanut jotain mistä ei itse niin välitäkään. Tietty myös kaikenlainen hypetys saattaa luoda korkeita ennakko-odotuksia. Mulla kävi Balin kanssa niin, että en aluksi lämmennyt sille ihan hirveästi ennen kuin menin uudestaan, ja juurikin suunniteltiin reissu paremmin valitsemalla kohteita, joista todennäköisesti eniten itse tykättäisiin. 🙂

    1. Kiitos ihanasta kommentista! 🙂 Ella oli kieltämättä sympaattinen vuorikylä. Ja Sri Lankaan menisin itsekin uudestaan. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *